Una Espanjassa

Una Espanjassa

15. lokakuuta 2011

Missä on mañana-meiniki?!

Aina väitetään, etteivät espanjalaiset saa mitään aikaiseksi tänään vaan lykkäävät asioiden hoitamisen tuonnemmaksi. Ja olen kyllä itsekin törmännyt muutamaan Iberian hämäläiseen, joilla tuntuu päätöksenteko ja liikkeellelähtö kestävän kauemmin kuin voi mitenkään olla tarpeellista. Mutta eipäs yleistetä! Espanjalaiset osaavat olla myös tuskastuttavan tehokkaita, olen törmännyt useisiin sellaisiin, tässä esimerkki:

Vuokra-asuntomme toisesta kylpyhuoneesta oli suihkun pidike rikki. Siis se, mihin lykätään suihku siksi aikaa, kun sitä ei haluta pitää kädessä, että voi sitten seistä suihkussa ja lotistaa rajallisia vesivarantoja niskaansa. Satuin ohimennen mainitsemaan siitä vuokravälittäjälle, kun olimme tekemässä vuokrasopimusta heti seuraavana aamuna tulomme jälkeen. Ajattelin lähinnä huomauttaa asiasta, ettei meitä sitten puolen vuoden päästä syytetä vuokranantajan omaisuuden turmelemisesta, suihkuakin pystyi ihan hyvin käyttämään.

Unohdimme koko asian, kunnes parin päivän päästä oven taakse ilmestyi sinnikkään oloinen täti-ihminen, joka esittäytyi vuokraemännäksemme, Rosaksi. Rosa ilmoitti tulleensa korjaamaan suihkun. Olimme vähän ihmeissämme, mutta ilahtuneina hyvästä huolenpidosta päästimme hänet sisään. Rosa toi meille myös postilaatikon avaimen ja onnistui selittämään, että peittoja on sitten makuuhuoneiden yläkaapeissa, jos tulee kylmä.

Suihkuun tarvittiin uusi osa ja Rosa sanoi hakevansa sellaisen kaupasta ja tuovansa samalla pari naulakkoa kylppäriin. Ja koska meillä oli aamupäivälle muuta menoa, hän lupasi tulla iltapäivällä uudestaan. Olimme kyllä ajatelleet, että menisimme iltapäivällä (siis kello kuuden jälkeen) ajelemaan kaupunkijunalla, jonka lapset ovat bonganneet jo usean otteeseen kaduilla, mutta voisihan juna-ajelua lykätä tunnilla, kun Rosa nyt kuitenkin oli Malagasta asti tullut hoitamaan vuokranantajan velvollisuuksiaan.

Täsmälleen kuudelta vuokraemäntämme seisoikin oven takana suihkun varaosat ja uusi naulakko kainalossaan. Mutta, voi pahus! Pidikkeen putki olikin himpun verran liian pitkä. Siispä Rosa otti ja kipaisi ties missä ja palasi kymmenen minuutin kuluttua lyhennetty putki mukanaan. Vähän epäselväksi jäi, onko espanjalaisilla vuokranantajilla rautasaha peräkontissa tällaisten tapausten varalta vai ulottuuko ripeä palvelu myös paikallisiin LVI- ja/tai -metalliverstasalan liikkeisiin? Oli miten oli, reilusti ennen seitsemää meillä oli korjattu suihku ja uusi naulakko, Mies oli oppinut, että el destornillador on ruuvimeisseli espanjaksi ja muutenkin oli mukavaa huomata, että huolimatta vajavaisesta kielitaidosta, voi ymmärtää ja tulla ymmärretyksi mitä erilaisimmissa asioissa. Mutta siihen kaupunkijunaan emme ole vieläkään ehtineet. Ehkä sitten mañana...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti